LUX Helsinki valotaidefestivaali 3.-7.1.2024
Taiteilija Teemu Lehmusruusun ja CO-CARBON hankkeen yhteistyö huipentui hiilen kiertoa käsittelevään teokseen valotaidefestivaalissa tammikuussa 2024. Yhdessä taiteilija Roberto Fuscon kanssa luotu kokeellinen dokumenttielokuva Keuhkot heijastettiin Esplanadin puistossa herättämään ajatuksia ihmisten ja kasvien hengittämisen vuorovaikutteisuudesta.
Valotaidefestivaali Lux Helsinki esittelee monipuolisesti valotaiteen eri muotoja vuosittain keskellä sydäntalvea. Festivaalin teemana oli tammikuussa 2024 ”Tiedettä taiteesta”. Teoksia nähtiin Helsingin ydinkeskustassa, Hietaniemen hautausmaalla, kulttuurikeskuksissa ja Korkeasaaren eläintarhassa. Vuonna 2023 festivaalilla oli 120 000 kävijää.
Aalto Studios on tehnyt Keuhkot-teoksen synnystä lyhyen dokumenttielokuvan. Lisäksi teoksen tekemisen prosessia avataan blogissa. Keuhkot-teoksesta tehdään parhaillaan versiota, jota voidaan jakaa ja näyttää itsenäisesti.
Kuvassa kaappaus Keuhkot-teoksesta.
Niittykävely taiteilija Teemu Lehmusruusun kanssa
M
edia- ja installaatiotaitelija Teemu Lehmusruusun matkassa kuulet, miten luonnon liikkeistä tehdään taidetta. Hän kertoo paitsi omasta luontosuhteestaan ja taiteen tekemisestä myös siitä, miten luonto ja luonnon monet olosuhteet vaikuttavat teoksiin. Lisäksi hän pohtii taiteen ja tutkimuksen yhteyksiä sekä sitä, miten taiteen avulla ihan kaikki voivat löytää, oivaltaa ja kokea jotain aivan uutta.
Kävely on nauhoitettu keväällä 2021 samaan aikaan, kun Teemu oli viimeistelemässä teostaan Helsinki Biennaaliin.
Taidekaupungin Minimetsä - Mänttä-Vilppula
Taide ja tiede yhdistyvät kiinnostavasti taitelija Nina Backmanin Minimetsässä, joka on toteutettu taidekaupunki Mänttä-Vilppulaan. Minimetsä on taidetta ja vihersuunnittelua yhdistävä teos, joka luo luonnon tilaa ja hiljaisuutta kaupunkitilaan. Mäntän Kirkonpeltoon toteutettavan Minimetsä on osa Miljoonan puun talkoot -projektia ja se toteutetaan yhteistyössä Mänttä-Vilppulan kaupungin kanssa. CO-CARBON-hankkeessa laskettiin Minimetsän hiilensidonnan potentiaali. Tämä on yksi esimerkki tieteen ja taiteen yhteistyöstä.
Mikä on Minimetsä?
Minimetsä on osa Miljoonan puun talkoita, joissa puiden istuttaminen, ilmastonmuutoksen hidastaminen ja taide kohtaavat. Idean taustalla on taiteilija Nina Backmanin Silence Project. Minimetsän puut tulevat Harviala Oy:ltä, Suomen vanhimmalta puutaimistolta. Taidetta ja vihersuunnittelua yhdistävä teos luo luonnon tilaa ja hiljaisuutta kaupunkitilaan. Teoksen raamit rakentuvat kannoista, lahopuista ja pölleistä. Kasvit valinnassa huomiodaan paikkakohtaisuus ja Suomen ilmasto. Minimetsä toimii viheryhteytenä kasveille ja eläimille ja tukee ainutlaatuista luonnon monimuotoisuutta.
Mänttä-Vilppula Minimetsän taidekotina
Taidekaupunki Mänttä-Vilppula tarjoaa taidekokemuksia, kulttuurista hyvinvointia sekä on Minimetsän taidekoti. Serlachius-museot ovat täynnä taidetta, arkkitehtuuria ja historiaa. Kuvataideviikot kokoavat yhteen laajan kattauksen nykytaidetta ja kaupungissa järjestetään useita musiikkifestivaaleja.
CO-CARBON -tutkimushankkeen avulla tietoa Minimetsän hiilensidonnasta
Kaupunkien viheralueet ovat tärkeitä hyvinvointia lisääviä ympäristöjä sillä ne tarjoavat kaupunkilaisille mahdollisuuksia virkistäytymiseen sekä tukevat luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi viheralueilla kaupungeissa on merkittävä rooli sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä sen vaikutuksiin sopeutumisessa.
Myös Minimetsän kasveihin sitoutuu ilmakehästä hiiltä yhteyttämisen (fotosynteesi) kautta. Hiiltä puolestaan vapautuu orgaanisen aineen hajotessa (maahengitys) ja kasvien oman aineenvaihdunnan seurauksena (kasvihengitys). Oheisessa kuvassa negatiivinen nettoarvo tarkoittaa, että yhteyttäminen on hiilidioksidipäästöjä suurempaa eli Minimetsä on toiminut ilmakehän hiilen nieluna.
Taidekaupungin Minimetsän yli 200 puuta ja kasvia sekä maaperä sitovat hiiltä keskimäärin 48,1 tonnia vuodessa. Tämä vaihtelee hieman vuodesta toiseen kuvassa esitetyllä tavalla. Minimetsää on laskelmissa käsitelty kokonaisena ekosysteeminä, ja sen hiilensidontakykyä on tarkasteltu kahden eri mallin avulla (ekosysteemimalli SUEWS ja maaperän hiilimalli Yasso). Koska mallit tarvitsevat meteorologista dataa eikä sitä ole olemassa tulevista vuosista, on simuloinnissa mallinnettu 20-vuotiaan Minimetsän hiilensidonnan potentiaalia vuosien 2017–2021 aikana.
Kaupunkivihreän hiilensidontakykyä olisi mahdollista hyödyntää nykyistä tehokkaammin mitä varten tarvitaan tutkittua tietoa ja uusia käytäntöjä. Hiilen sitoutumisen ja varastoitumisen arvioimisen haasteena on se, että kaupunkiympäristössä on paljon erilaisia olosuhteita ja erityyppisiä viheralueita. Lisäksi kaupunkien viheralueisiin kuuluu sekä julkisia että yksityisiä alueita ja niihin liittyy moninaisia käyttötapoja, jotka vaikuttavat niiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja ylläpitoon.
