Hiilikerroin

eli viherkertoimen hiililaskuri

arvioi tontin tai korttelin kasvillisuuden ja maaperän hiilinielupotentiaalin 50 vuoden aikana kasvillisuuden määrän ja kasvillisuustyyppien perusteella. Laskuri on kehitetty osaksi viherkerrointyökalua ja se laskee tontin hiilinielun automaattisesti viherkertoimeen syötettyjen pinta-alatietojen perusteella. Viherkertoimen lisäksi laskuri ilmoittaa tontin ”hiilikertoimen”, eli mikä on tontin hiilinielun määrä suhteessa tontin pinta-alaan.

Täältä voit ladata HIILIKERTOIMEN

Huom! Tallennathan tiedoston koneellesi, ennen kuin täytät sitä!

Tässä Hiilikertoimen selostus

Hiilikertoimen on kehittänyt maisema-arkkitehti Mari Ariluoma Aalto-yliopistosta, yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen vanhemman tutkijan Liisa Kulmalan kanssa.

Mitä hyötyä hiilikertoimesta on?

Viherkertoimen hiililaskurilla suunnittelija voi vertailla erilaisia ​​kasvillisuusratkaisuja ja niiden vaikutuksia tontin hiilinieluihin. Arviointia voi tehdä viite- tai toteutussuunnitteluvaiheessa, kunhan tiedossa on tontin pinta-ala, kasvillisuustyypit ja niiden pinta-alat. Hiilikerroin kannustaa valitsemaan kestäviä ja hiiliviisaita viherrakentamisen ratkaisuja ja täydentää viherkerrointa. Arviointia voi periaatteessa tehdä myös esimerkiksi puistosuunnittelukohteelle, mutta hiilikertoimen tavoitetasot eivät tällöin päde, sillä ne on määritelty asuinkortteleihin pohjautuen.

Vaikka kasvillisuuden ja maaperän hiilinielut ovat määrällisesti pieniä verrattuna rakentamisen aiheuttamiin päästöihin, ne ovat ainoita hiilinieluja, joita voidaan aktiivisesti luoda rakentamisen yhteydessä. Tätä mahdollisuutta voidaan hyödyntää nykyistä huomattavasti enemmän. (Hautamäki ym. 2025) Viherrakentamisen tavoitteena tulisi olla, ettei se ainakaan lisää rakentamisen kokonaispäästöjä. Tarkoituksena ei ole kompensoida rakentamisen päästöjä viherrakentamisen hiilinieluilla, vaan ensisijaisesti säilyttää mahdollisimman paljon olemassa olevia hiilivarastoja ja -nieluja, minimoida viherrakentamisen aiheuttamat päästöt sekä luoda uusia hiilinieluja aina kun se on mahdollista. Hiilen sidonnan vahvistaminen tuottaa todennäköisesti myös muita hyötyjä, kuten luonnon monimuotoisuuden edistämistä (Ariluoma et al. 2024).

Lähteet:

Ariluoma, M., Kinnunen, A., Lampinen, J., Hautamäki, R., Ottelin, J., 2024. Optimizing the co-benefits of biodiversity and carbon sinks in urban residential yards. Front. Sustain. Cities 6. https://doi.org/10.3389/frsc.2024.1327614

Hautamäki, R., Kulmala, L., Ariluoma, M., Järvi, L. 2025. How urban green infrastructure contributes to carbon neutrality. Buildings & Cities, 6(1), 272–280. https://doi.org/10.5334/bc.586

 

Hiili- ja viherkertoimen kehittämistä 7.11.24 käsitelleen Kohti ilmasto- ja luontoviisaampaa viherkerrointa webinaarin esitysten kalvot:

Hiilikerroin Mari Ariluoma

Helsingin viherkertoimen päivitys Kajsa Rosqvist

Espoon Luontolaskuri Aino Leskinen

Viherkertoimen ohjausvaikutus asemakaavoissa Anna Levonmaa

Voit lukea webinaarin ohjelmasta tarkemmin täältä.

Kuva: Caroline Moinel