Kuntastrategiat ovat keskeinen osa kunnallista suunnittelua, jolla linjataan pitkän aikavälin toimintaa ja taloudellisia tavoitteita. Lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen on toki toiminnan keskiössä, mutta samalla kuntastrategiat voivat painottaa kunnan imagoa, asukkaiden hyvinvointia tai vaikkapa hiilineutraalisuuden tavoitteita. Sekä lakisääteisissä että paikallisesti linjatuissa tavoitteissa eräs yhteinen ja ehkä hieman yllättävä nimittäjä on kaupunkivihreä eli koko kunnan läpäisevä vihreä infrastruktuuri kaikilla sen toteutumistasoilla. Vihreä infrastruktuuri rakentaa ekologista verkostoa, tarjoaa terveellistä elinympäristöä sekä virkistystä ja liikuntaa asukkaille, tuottaa luontopohjaisia ratkaisuja sadeveden hallintaan ja lämpösaarekeilmiöön sekä nostaa oikein sommiteltuna kiinteistöjen arvoa. Monihyötyinen vihreä nivoo siten yhteen useita erilaisia kuntastrategioiden tavoitteita.
Monialaisuus ja pitkät päätöksentekoketjut haasteena
Strategiatyön hallinta on tyypillisesti ylimmän johdon vastuulla, vaikka laatimisprosessissa tavoitellaan laajaa osallistumista ja vuorovaikutusta eri hallinto- ja ammattialojen kanssa. Vihreän infran näkökulmasta strategiatyöhön ja vihreän infran hallintaan liittyy monialaisuuden lisäksi varsin pitkät päätöksenteko- ja toimijaketjut, sillä ylimmän johdon ja ruohoa leikkaavan kesäharjoittelijan välillä on useita hallinnollisia portaita. Lisäksi kaupunkistrategiset linjaukset voidaan kokea varsin etäisinä vihreän infran käytännön hoitotoimissa, kun ketjun viimeinen toimija pohtii, ajetaanko leikkurilla vähän tuonnempaa vai tännempää. Ajolinjalla voi olla hyvinkin paljon merkitystä kukkivien reunakaistojen säilyttämisessä elinvoimaisina niittyhabitaatteina ja siten linkki luontokadon hidastamiseen on ilmeinen.
Toimenpideohjelma strategian konkretisoijana
Toimenpideohjelmat ja erilaiset linjaukset kuvaavat millä konkreettisilla askeleilla ja toimilla strategiassa määritellyt tavoitteet saavutetaan. Ne kuvaavat eri toimijoiden vastuita, kirkastavat tavoitteita ja auttavat aikatauluttamaan ja priorisoimaan työtehtäviä. Erityisesti ns. Läpileikkaavien asiakokonaisuuksien, kuten koko kunnan vihreän infran hallinnan, tapauksessa toimenpideohjelmat ovat avainasemassa. Tämä johtuu siitä, että kuntapolitiikassa puolueet harvoin haluavat esiintyä toimintojen karsijoina, mikä saattaa johtaa epäselvyyteen siitä, mitä toimenpiteitä toteutetaan ja mitä jätetään tekemättä (Maanonen, 2007). Näin esimerkiksi määrärahat saattavat kohdentua uusien puistojen ja viheralueiden rakentamiseen, kun samalla ajaudutaan hallitsemattomasti leikkaamaan aiemmin rakennettujen hoidosta.
Kypsyysanalyysistä tukea
Kypsyysanalyysi on työkalu, jolla voidaan tarkastella strategian jalkautumista toimenpideohjelmiin ja erilaisiin linjauksiin. Sen ovat esitelleet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategiatyön kehittyneisyyden arviointiin Antti Syväjärvi ja Jaana Leinonen (2020) STN-rahoitteisessa PROMEQ-hankkeessa. Käytimme tätä hyte-kontekstin mallia perustana, kun muotoilimme kypsyysanalyysistä vihreää infrastruktuuria arvioivaa versiota.
Kypsyysanalyysi työkaluna tarjoaa mahdollisuuden avoimeen dialogiin ja lopulta toimintaan, jonka varassa voidaan tarkastella ja uudistaa tulevaisuuden kaupunkikehityksen painopisteitä. Kypsyysanalyysin ideana on kuvata tarkasteltavien kriteerien kypsyyttä tai “edistyneisyyttä” usein neliportaisella tasoasteikolla, joista alin on alkava, toinen kehittyvä, kolmas hyvä ja ylin eli neljäs taso kriteerin suhteen optimaalinen. Tässä yhteydessä muotoilimme analyysin perustaksi muutaman kokeilukierroksen perusteella kuusi eri kriteeriä. Kuhunkin kriteeriin eli tarkastelulinssiin tehtiin arviointikysymysten nippu, jolla arvioitavaa ohjelman sisältöä pöyhittiin.
Monihyötyisen ja -ulotteisen vihreän infrastruktuurin tarkastelukriteereinä käytimme:
- Toimenpideohjelman strateginen orientaatio: Onko vihreän infran toiminnallinen luonne tunnistettu osaksi kaupunkikehitystä? Miten toiminnallisuus on kuvattu vihreää infraa koskevissa tavoitteissa ja toimenpiteissä? Millaisella yleisellä otteella ohjelma lähestyy strategisia tavoitteita?
- Toimenpiteiden toteutusvastuiden tunnistaminen: Millaisia ja kuinka laajoja yhteistyökäytäntöjä sovelletaan vihreän infran toimenpiteiden toteutuksessa?
- Sidosryhmien osallisuus vihreän infran toimenpiteiden toteutuksessa: Miten osallisuus rakentuu esimerkiksi tieto-osallisuudessa, suunnittelu-, päätöksenteko-, toiminta- tai arviointiosallisuudessa?
- Vihreän infran toimenpiteiden vaikutusmekanismit ja -ketjut. Onko toimenpidettä määriteltäessä hahmotettu, miten toimenpiteen vaikuttavuus toteutuksessa syntyy ja mitä siihen tarvitaan?
- Vihreän infran rooli kaupunkikehityksessä eri sektoreiden näkökulmista: Miten hyvin tunnistetaan vihreän infran rooli kaupunkikehityksessä eri sektoreiden (esim. maankäyttö, ympäristöpalvelut, liikenne, koulutus ja turvallisuus) näkökulmasta?
- Ilmastonäkökulma: miten laaja-alaisesti, monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti vihreä infra nähdään osana ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista tai ilmastonmuutokseen liittyvää ekosysteemien haavoittuvuutta?
Kypsyysanalyysin arviointikehikko kokeiltavaksi
Kokeilimme näin rakennettua kypsyysanalyysiä muutamassa strategiaa jalkauttavissa ja vihreään infraan liittyvissä toimenpideohjelmissa. Kokeilussa mukana olivat Espoon Ilmastovahti, Oulun Ympäristöohjelma ja Vantaan resurssiviisauden ohjelma. Alla olevasta linkistä on ladattavissa ilmastonäkökulmaa painottavan kypsyysanalyysin arviointikehikko kokeiluja varten.
Kypsyysanalyysin arviointikehikko
Lähteet:
Maanonen, M. 2007. Kaupunkien omistajaohjauksen tavoitteet ja toimeenpanon keinot – Tutkimus teknisen ja ympäristötoimen yhtiöistä ja liikelaitoksista (Väitöskirja, Tampere, Tampereen yliopisto).
Syväjärvi, A. ja Leinonen, J. 2020. Strategiatyöllä hyvinvointia? Strategiakäytäntöjen kehittyneisyys kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Hallinnon tutkimus 1/2020. s. 52-66.
Teksti: Outi Tahvonen ja Mervi Kokkila
Aloituskuva: Johanna Hohenthal
Tämä blogi-kirjoitus täydentää samojen kirjoittajien laatimaa ja Viherympäristö-lehden artikkelia ‘Vihreä infrastruktuuri -toimenpideohjelmien tuhlattu potentiaali?’