Kylvämällä perustettu kaupunkiniitty Espoossa. Kuva: Jussi Lampinen
Ajankohtaista

Kyselytutkimus valottaa asukasnäkemyksiä kaupunkiniityistä – Vastaa kyselyyn huhtikuun aikana!

Kyselytutkimus pääkaupunkiseudun asukkaille selvittää, mihin monimuotoisuudelle arvokkaita niittyjä tulisi asukkaiden mielestä perustaa, millä tavoin tämä tulisi tehdä, minkälaisia niittyjen toivotaan olevan, ja miksi. Voit osallistua kyselyyn tästä linkistä.

Niittyjen perustaminen viheralueille kasvattaa suosiotaan kaupunkiluonnon monimuotoisuuden suojelun keinona. Erilaiset runsaslajiset niityt ovat tärkeitä elinympäristöjä paitsi kasveille, myös niistä riippuvaisille hyönteisille. Tuore tutkimus viittaa myös siihen, että kaupunkiniityt kestävät kesän kuivuusjaksoja paremmin kuin mataliksi leikattavat nurmikot.

Emme kuitenkaan tiedä minkälaisiin kaupunkitiloihin ja millaisille viheralueille asukkaat niittyjä toivovat tai kuinka näkemykset niittyjä kohtaan vaihtelevat erilaisten asukkaiden kesken. Tämä on merkittävä tiedon puute, sillä asukkaiden tuki erilaisille monimuotoisuutta vaaliville kaupunkisuunnittelun keinoille, kuten juuri niittyjen perustamiselle, voi vaihdella vahvasti paitsi erilaisten kaupunkialueiden, myös erilaisten asukkaiden kesken.

Niittyjen yhteydessä tätä näkemysten vaihtelua ei kuitenkaan ole aiemmin juuri tutkittu – tässä kuvattu osallistava kyselytutkimus onkin ensimmäisiä, jossa kaupunkiniittyjen niin kutsuttua sosiaalista hyväksyttävyyttä pääkaupunkiseudun eri osissa kartoitetaan spatiaalisesti. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että asukkaat saavat kyselyssä merkitä kartalle paikkoja, joihin he toivoisivat niittyjä perustettavan. Yhdistämällä aineistoa asukkaiden näkemysten vaihtelusta ekologiseen aineistoon kaupunkien olemassaolevista niityistä on mahdollista tunnistaa alueita, joilla niittyjen perustaminen on paitsi ekologisesti, myös sosiaalisesti kestävää.

Kyselyyn vastataan nettipohjaisella lomakkeella, pääset lomakkeelle tästä linkistä. Vastaaminen vie noin 15 minuuttia. Kysely on avoinna huhtikuun 2024 loppuun asti. Kaikki vastaukset käsitellään nimettöminä ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisesti. Lisätietoja siitä kuinka käsittelemme vastauksiasi voit lukea kyselyn ensimmäiseltä sivulta ja tietosuojailmoituksesta, jonka voit niin ikään ladata samalta sivulta. Vastaamalla voit halutessasi osallistua elokuvalipun arvontaan – tämä tapahtuu jättämällä meille sähköpostiosoitteesi kyselyn viimeisellä sivulla.

Kiitos jo etukäteen vastauksistasi!

 

Lisätietoja kyselytutkimuksesta antavat:

FT Jussi Lampinen, Helsingin yliopisto, jussi.lampinen@helsinki.fi (suomeksi)

FM Oriol García-Antúnez, Kööpenhaminan yliopisto, oga@ign.ku.dk (englanniksi)

 

Tietoa kyselytutkimuksen taustalla vaikuttavista tutkimushankkeista:

CO-CARBON on monialainen tutkimushanke, joka keskittyy kaupunkivihreän suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon käytäntöihin, joilla hiilen sitoutumista viheralueille on mahdollista tehostaa yhdessä muiden kaupunkivihreään liittyvien ekologisten ja sosiaalisten hyötyjen kanssa. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Hanke toteutetaan Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Kööpenhaminan yliopiston yhteistyönä.

RESSU-GRASS (Restoration and sustainable management of grasslands) tuottaa uutta käytännön tietoa erityisesti niittymäisten elinympäristöjen ennallistamisesta ja sen keskeisistä ekologisista ja sosiaalisista kysymyksistä. Hanketta rahoittavat Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö ja Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutti HELSUS. Hanke toteutetaan Helsingin yliopiston, Kööpenhaminan yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteistyönä.

 

Aloituskuva: Esimerkki kylvämällä perustetusta kaupunkiniitystä Espoossa. Kuvassa mm. ahdekaunokki (Centaurea jacea), keltasauramo (Cota tinctoria) ja päivänkakkara (Leucanthemum vulgare). Kuva: Jussi Lampinen.


Jaa kirjoitus

Kuuntele