Ajankohtaista

Keinoja Hiedanrannan hiilinielujen kasvattamiseksi pohditaan yhteistyössä tutkijoiden ja kaupunkisuunnittelijoiden kanssa

Kaupunkien viheralueilla on rooli kaupunkien hiilidioksidipäästöjen sitomisessa. On arvioitu, että Helsingissä vuonna 2019 kaupunkiluonto sitoi noin 5 % kaupungin hiilidioksidipäästöistä. Oleellista onkin löytää tehokkaimmat keinot, joilla kaupunkiluonnon hiilensidontaa saadaan lisättyä ja sen osuutta päästöistä kasvatettua. Jo uusien alueiden suunnitteluvaiheessa pitäisi pystyä miettimään ratkaisuja, joilla hiilinielut ja -varastot kaupungin sisällä tai tietyllä alueella saadaan maksimoitua. Samaan aikaan hiilinielujen kanssa oleellista on huomioitava kaupunkivihreän muut hyödyt biodiversiteetille, paikalliselle ilmastolle sekä ihmisten hyvinvoinnille.

Tampereella Hiedanrannan uusi kaupunginosa tähtää hiilinegatiiviseksi. Osana Hiedanrannan kunnianhimoisia ilmastosuunnitelmia CO-CARBON tekee yhteistyötä suunnittelijoiden kanssa arvioidakseen Hiedanrannan kaupunkivihreän hiilinielut sekä löytääkseen keinoja, joilla hiilinieluja ja varastoja saadaan lisättyä alueen kasvillisuuteen ja maaperään.

Alustavan arvion mukaan Hiedanrannan alueelle suunnitellut viherrakenteet sitovat vuodessa arviolta 6600 tonnia hiilidioksidia. Tämä vastaa alle prosentin arvioiduista alueen käyttöaikaisista kokonaispäästöistä mukaan lukien kulutuksen, liikkumisen ja energian tuotannon. Osana yhteistyötä tulemme selvittämään, kuinka hiilinieluja voitaisiin lisätä korttelipihojen sekä puistoalueiden erilaisilla suunnitteluratkaisuilla. Korttelipihoilla tutkitaan latvustopeittävyyden kasvun sekä viherkattojen roolia hiilinieluihin. Alustavan arvion mukaan latvustopeittävyyden kasvu 11%:sta 15%:iin korttelipihalla kasvattaa hiilinielua noin 10%:lla. Puistoalueilla vastaavasti kiinnostuksen kohteena on nurmikoiden muuntaminen niityiksi. Yksi päätavoitteista on selvittää kasvualustan merkitys hiilinieluille ja varastoille.  Tutkimuksessa tullaan vertaamaan eri kasvualustoja ja huomioidaan myös mahdollinen kierrätysmaan käyttö.

(Kuva: CO-CARBON/Mari Ariluoma)


Jaa kirjoitus

Kuuntele