Yhteistyö aloitettiin kyselyllä ja työpajalla
Hämeen ammattikorkeakoulun työpaketissa HAMK Bio- ja HAMK Edu -tutkimusyksiköt keskittyvät tutkimaan kaupunkivihreän rakentamisen ja kunnossapidon käytäntöjä ja materiaalien hiiliviisaita valintoja. Työpaketti perustuu yhteiskehittämiseen hankkeen yhteistyöyritysten kanssa, jotka ovat tavalla tai toisella määrittämässä rakentamis- ja kunnossapitovaiheissa kasvillisuuden hiilensidontakykyä. Yhteistyön ensiaskeleet otettiin järjestämällä yrityskumppaneille kick-off -tilaisuus, joka koostui ennakkokyselystä ja työpajamuotoisesta verkkotapaamisesta. Tapaamisen tavoitteena oli tutustua yleisesti osallistujaorganisaatioiden hiiliviisaisiin nykykäytäntöihin ja toimintalinjauksiin, mutta samalla kohdentaa huomiota erityisesti hiiliviisaan kasvillisuuden rakentamiseen ja kunnossapitoon.
Työpajaan osallistuivat hankkeen yhteistyöyritykset ja järjestöt, jotka ovat tekemisissä suoraan tai välillisesti kaupunkivihreän rakentamisen ja kunnossapidon prosesseissa. Järjestökenttää edustivat viheralan kattojärjestö Viherympäristöliitto ja Taimistoviljelijät ry. Yhteistyöyritykset toimivat infrarakentamisen, asuntotuotannon, viherrakentamisen tai viheralueiden kunnossapidossa.
Työpajassa esiteltiin myös CO-CARBON -tutkimushankkeen tavoitteita ja työtapoja. Tutkimuskonsortion johtaja Leena Järvi Helsingin yliopistosta esitteli hiilen mittausmenetelmiä, joilla mitataan kasvien kasvuun ja kaasunvaihtoon liittyvää hiilivuota sekä maaperän hiiltä. Aalto-yliopiston tutkija Caroline Moinel arkkitehtuurin laitokselta tutustutti osallistujat kaupunkien viheralueiden elinkaarilaskennan periaatteisiin, tarjolla oleviin laskureihin sekä kasvillisuuden hiiliviisauden mallintamisen tämän hetkisiin haasteisiin.
Ilmastoviisaus edellyttää kunnianhimoisia tavoitteita, jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja liiketaloudellisesti kannattavia ratkaisuja
Yritysesittelyt toivat näkyväksi, että osallistujilla on jo käytössään erilaisia ympäristöohjelmia ja -strategioita, ilmastoviisaita toimintatapoja sekä niihin liittyviä tavoitteita. Yritysten osalta on selvää, että kaiken hiilen sidontaan tähtäävän toiminnan tulee olla liiketaloudellisesti kannattavaa. Varsinaisen toimialan lisäksi toimijan sijainti päätöksentekoketjussa vaikuttaa käytettävissä oleviin keinoihin. Esimerkiksi rakennuttaja voi määritellä urakoitsijoiden valintakriteerit joko hinnan, laadun tai muun haluamansa tekijän perusteella ja siten ohjata rakentamisen prosessia. Vaikka päätöksenteko ns. kuskin paikalta on selkeää ja suoraviivaista, nähtiin myös projektin osatoteuttajien voivan vaikuttaa hiiliviisaisiin ratkaisuihin. Konkreettisista, käytössä olevista toimenpiteistä nousivat esille erilaiset kiertotalouden ratkaisut sekä päästöjen ja polttoaineen käytön vähentäminen.
Kaupunkivihreän rakentamisen hiiliviisaisiin ratkaisuihin lukeutuu myös keskeisten rakennusmateriaalien tuotantotavat. CO-CARBON-hankkeessa tarkastellaan taimitarha- ja kasvualustatuotantojen hiilijalanjälkeä. Taimistotuotannosta nostettiin esimerkkinä esille kasvipeitteisyyden ylläpitäminen avomaan puutuotannossa, jossa normaalikäytäntönä on rikkaruohotorjunta äestämällä. Mulloksella pidettävän maanpinnan tiedetään olevan hiilipäästö. Lisäksi taimituotannon merkitys korostuu, kun halutaan tuottaa laadukasta ja nopeakasvuista taimimateriaalia, joka jatkaa kasvuaan ja hiilensidontaa keskeytyksettä istutuksen jälkeenkin.
Työpaja nosti esille viestinnän merkityksen ja vuoropuhelun tärkeyden, kun pyritään vaikuttaviin ratkaisuihin sijoittajien, päättäjien, asukkaiden sekä muiden loppukäyttäjien kanssa. Järjestöjen vastuulla ovat erityisesti vuorovaikutus päättäjien kanssa sekä vaikuttaminen lainsäädäntöön, kuten uuteen Maankäyttö- ja rakennuslakiin. Myös erilaisten kehityshankkeiden avulla, kuten Kestävän ympäristörakentamisen -toimintamallilla (KESY), voidaan ohjata ja edistää viheralan hiiliviisaita käytänteitä.
Kyselyn ja työpajan avulla pyrittiin myös herättämään keskustelua hiiliviisaan toiminnan esteistä. Kyselyn perusteella haasteiksi hiilensidonnan huomioimiselle projekteissa nähtiin kohteeseen laaditut suunnitelmat, kustannuksiin liittyvät kysymykset, rakenteelliset pelot, alueiden laatuluokitukset sekä turvallisuus. Positiivisten vaikutusmahdollisuuksien osalta otettiin esille muun muassa oman toiminnan uudistaminen (esim. koneet, polttoaineet, energiatehokkuus, kierrätys), suunnannäyttäjänä toimiminen, vaikuttaminen ja viestintä sekä yhteistyö ja päätöksenteon ohjaus.
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoa käytännön ratkaisujen taustalle
Nyt järjestetty työpaja käynnistää yhteiskehittämisen hankkeen työpaketissa, joka keskittyy hiiliviisaan kaupunkivihreän rakentamiseen ja kunnossapitoon. Keskustelu oli vilkasta ja tapaamisen ilmapiiri positiivinen ja innostunut. On selvää, että rakentamisen strategioissa ja osin myös käytännöissä ympäristötietoisuus on osa arkipäiväistä toimintaa. Työmaan hiiliviisaus sisältää useita eri tekijöitä, joiden joukossa kasvillisuus ja sen hiilensidontakyky on vain yksi osa. Kasvillisuus saattaakin jäädä rakennusprojektissa yhdeksi elementiksi muiden rakennusosien joukkoon. Kasvillisuustöistä pitäisikin siirtyä ajattelemaan kasvillisuuteen vaikuttavia töitä, jolloin maanrakennus, täyttömaat ja läheiset kuivatusjärjestelmät pystytään näkemään kasvillisuuden kasvupaikkaolosuhteisiin vaikuttavina tekijöinä. Kasvillisuuden hiilensidontakyky perustuu elinvoimaiseen kasvin kasvuun.
Työpajan päätteeksi pyydettiin osallistujia kuvaamaan, millaista lisätietoa he tarvitsisivat arkiseen työhönsä, jotta he voisivat parantaa kasvillisuusalueiden hiiliviisaita rakentamis- ja kunnossapitokäytäntöjä. Osallistujat kokivat tarvitsevansa tutkimuspohjaista ja mittauksiin perustuvaa tietoa käytännön työtehtävien valinnoissa. Esiin nostettiin esimerkiksi opas työtavoista ja menetelmistä, joka käsittäisi tutkittuja, mittauksin todennettavia menetelmiä. Koska kaikkien toimenpiteiden vaikuttavuutta ei pystytä tarkasti mittaamaan, olisi hyvä saada lisäksi myös tutkimusten perusteella todennäköisesti hiilensidontaan vaikuttavia keinoja. Tietoa voitaisiin hyödyntää vipuvartena tavoitteiden asettelussa ja niistä käytävissä neuvotteluissa.