CO-CARBON-hankkeen Hiiliviisas kaupunkivihreä-festivaalin pääpuhujana oli lauantaina 26.8.2023 pitkän linjan europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Hänen puheenvuoronsa otsikkona oli Kaupunkivihreää kortteleista EU-tasolle. Pietikäisen ydinsanomana oli herättää meidät näkemään, kuinka emme voi sysätä vastuuta kaupunkivihreästä vain tiettyjen toimijoiden syliin tai ulkoistaa luontoa jonnekin kauas. Kyse on meidän jokaisen vastuusta toimia ympäristömme hyväksi omassa paikallisessa arjessamme.
Puheenvuoron teemat ovat Pietikäisen työn keskiössä, sillä hän toimii Europarlamentissa tällä hetkellä mm. ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa (ENVI). Viime vuonna Pietikäisen työ kestävän kehityksen hyväksi sai IFLA (International Federation of Landscape Architects) Europe Award –palkinnon. Lisäksi hän on ollut Viherympäristöliiton puheenjohtajana vuosina 2010–2017, edistäen mm. viheralueiden arvostusta ja tukien uusia innovaatioita Suomessa. Tällä hetkellä työpöydällä on etenkin EU:n ennallistamisasetus, eli niin kutsuttu luonnon tilan parantamista koskeva asetus, joka tähtää osaltaan luontokadon pysäyttämiseen. Pietikäinen tukee vahvasti myös aloitetta eurooppalaisesta Vihreämpien kaupunkien teemavuodesta.
Kolmasosa kaupungista varattava luonnolle
Puheenvuorossaan Pietikäinen korosti periaatetta, jonka mukaisesti kolmasosa tilasta olisi varattava luonnolle ja vihreälle. Hän herätteli yleisöä kysymällä, onko omalla tontillasi kolmasosa jätetty luonnolle ja vihreälle? Entä naapurustossa tai kaupungissa? Euroopan mittakaavassa tai globaalisti? Kolmasosan säännön ajattelu eri mittakaavoissa on hyvin havainnollistavaa. Käytännössä säännön toteuttaminen kaupungissa luo hyvin saavutettavaa viherympäristöä taskupuistoineen, viherpihoineen ja viherverkostoineen, maustettuna viherkatoilla ja jopa viherseinäpinnoilla. Tällä on suuri merkitys myös ihmisten hyvinvoinnille.
Pietikäinen painotti kullekin paikalle ominaista luonnon monimuotoisuutta ja luonnon paikallisia arvoja sekä samalla luonnon tuottamia paikallisia hyötyjä. Täten emme voi kompensoida esimerkiksi Helsingin kantakaupungin kaupunkiluonnon puutetta ostamalla metsää suojeltavaksi jostain toisaalta. Monimuotoisuutta tulisi itse asiassa tarkastella hyvin paikallisesti, sillä jo Vuosaaren ja Kallion kaupunkiluonnossa on eroja. Mikäli kaupunkiluontoa ei ole tarpeeksi, tulee sitä ennallistaa. Tämän vuoksi ennallistamisasetus tähtää luonnon monimuotoisuuden tukemiseen paikallisesti ja samalla kuitenkin myös kaikissa mittakaavoissa.
Laiskan Martan pihanhoidolla kohti monimuotoisempia ja hiiliviisaampia pihoja
Sen lisäksi, että muutetaan lainsäädäntöä ja kehitetään kaupunkivihreää tukevaa kaavoitusta, voi jokainen tehdä viherympäristön eteen tekoja myös arjessaan. Tähän Pietikäinen tarjosi ns. laiskan Martan reseptiä, eli biodiversiteettiä tukevaa pihanhoitoa, joka monilta osiltaan osuu yhteen myös hiiliviisaan puutarhuroinnin kanssa. Pietikäinen kertoi elävästi omasta pihastaan ja puutarhanhoidosta: ”Laiskan Martan pihalla voi antaa sulassa sovussa rehottaa monen kokoisia eri lajeja. Osa on itse kylvettyjä, osa paikalle levinneitä. Kaikkea ei tarvitse tarkkaan hoitaa, luontainen vaihtelu hellii silmää. Niittää voi pari kertaa vuodessa ja nokkosiakin voi jättää nokkosperhosia ruokkimaan. Naapurin kanssa voi sitten käydä innokkaita keskusteluja siitä, mikä on kaunista ja mikä epäsiistiä ja kuinka jätettäisiin yhteistuumin vaikkapa naapuruston lapsille enemmän sellaisia luonnon ympäristöjä, joissa saa vapaasti meuhkata, kiipeillä ja antaa luovuuden kukkia. Tällaisilta vaihettumisvyöhykkeiltä leviävät kasvitkin luontaisesti.”
Kuvassa Sirpa Pietikäinen