Miten kaupunkiluonnon avulla voidaan tukea hiilivaraston ja hiilinielujen säilymistä ja kasvattamista? Miten kaupungit voivat viheralueiden suunnittelulla ja hoidolla tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista? Mihin ilmastotekoihin kaupunkien tulisi kiinnittää huomiota juuri nyt?
Kaupunkiakatemian tuottamilla tutkimusvideoilla käsitellään kaupunkien ajankohtaisia haasteita ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Syksyllä 2022 julkaistussa Ilmastotekojen kaupunki 2022: Kaupunkivihreän rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa -tutkimusvideossa yllä esitettyihin kysymyksiin vastaavat CO-CARBON-hankkeen vastuullinen johtaja Leena Järvi, hankkeen varajohtaja Ranja Hautamäki sekä professori Christopher Raymond.
”Kaupunkivihreä on otettava huomioon kaikilla suunnittelutasoilla”, toteaa professori Ranja Hautamäki, joka yhdessä Järven ja Raymondin kanssa painottaa kaupunkivihreän monia hyötyjä. Parhaimmillaan viherrakenne auttaa kaupunkeja hillitsemään ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen, kuten turvariskeihin, sekä tuottaa hyvinvointia ihmisille ja muulle lajistolle ylläpitämällä luonnon monimuotoisuutta. Uusien viheralueiden lisäksi on tärkeää vaalia jo olemassa olevia viheralueita.
Professori Christopher Raymond kertoo videolla CO-CARBON-hankkeessa tehdystä kyselystä, jossa kysyttiin helsinkiläisiltä heidän näkemyksiään hiiliviisaasta kaupunkivihreästä. 1204 vastauksesta havaittiin esimerkiksi, että kaupunkilaisilla on erilaisia käsityksiä kaupunkivihreästä. Asukkaiden mieltymykset onkin otettava huomioon kaupunkien viheralueiden suunnittelussa ja hoidossa.
Videolla nostetaan esiin myös yleisiä viheralueisiin liittyviä virhekäsityksiä. Raymondin mukaan on huomioitava, että viheralueet, jotka sitovat hyvin hiiltä, eivät välttämättä parhaita mahdollisia biodiversiteetin tai virkistymisen kannalta. Leena Järvi huomauttaa, että kaupunkivihreä ei välttämättä edes ole aina hiiliviisasta: ”Tälläkin hetkellä pääkaupunkiseudulta löytyy niin sanottuja tehottomia viheralueita, jotka toimivat kokonaisuutena hiilidioksidin lähteenä tai eivät varastoi vettä tehokkaasti.”
”Liian tiivis kaupunki ei ole kestävä kaupunki”, Hautamäki summaa. Liiallinen tiivistäminen heikentää kaupunkien ilmastokestävyyttä sekä ihmisten ja muiden lajien hyvinvointia. ”Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää kansainvälisesti tunnustettua 3–30–300-periaatetta”, Hautamäki toteaa. Periaatteen mukaan jokaisen kaupungissa asuvan tulisi nähdä asunnostaan kolme puuta. Riittävä puuston määrä tulisi taata jokaisella asuinalueella vähintään 30 prosentin latvuspeittävyydellä. Lisäksi jokaisella pitäisi olla monipuolinen viheralue enintään 300 metrin päässä asunnostaan. Tätä periaatetta Hautamäki ehdottaakin ohjenuoraksi kaavoitukseen ja rakentamiseen.
Muilla Kaupunkiakatemian tuottamilla Ilmastotekojen kaupunki 2022 -videoilla käsitellään liikkumisen ja liikenteen sekä rakennetun ympäristön roolia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Lisää Kaupunkiakatemian videoita löydät täältä.
(Kuvat CO-CARBON/Mari Ariluoma)