Ajankohtaista

Katso: Kaupunkiakatemian aamukahvit – vähähiilinen kaupunki

Aamukahveilla keskusteltiin ilmastoviisaasta elinpiiristä ja suunnittelujärjestelmästä vähähiilisessä kaupungissa. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa Kaupunkiakatemian sivuilla.

16.2.2022 järjestetyssä tapahtumassa olivat edustettuina CO-CARBON, DeCarbon Home sekä Vantaan kaupunki. Vesa Kanninen (Helsingin yliopisto) kertoi maankäytön roolista vähähiilisessä kaupungissa ja ympäristösuunnittelija Marja Vuorinen Vantaan kaupungin vähähiilisyystoimista. Väitöskirjatutkija Antti Kinnunen (Aalto-yliopisto) CO-CARBONista kertoi esityksessään asukkaan hiilikädenjälkeä koskevasta tutkimuksestaan otsikolla Urbaanin asuinympäristön hiilikädenjälkipotentiaali.

Millaisia taustamuuttujia hiilikädenjäljen muodostumiseen liittyy?

-Asuinympäristön hiilikädenjäljen muodostumiseen vaikuttavat taustatekijät ovat hyvin monisyiset ja lisäksi tiiviisti toisiinsa kytköksissä, kertoo Antti Kinnunen.

-Esimerkiksi paikalliset luonnonmaantieteelliset ominaispiirteet, kaupunkirakenne sekä asumismuoto vaikuttavat tähän merkittävällä tavalla. Edelleen vaikkapa menneiden vuosikymmenten suunnittelu- ja hoitokäytännöt voivat asettaa raameja, joiden puitteissa yksittäisen kuluttajan on mahdollista toimia.

Minkälainen vaikutus asuinympäristön hiilikädenjäljellä on hiilibudjeteissa?

-Asuinympäristön suora hiilensidontapotentiaali on eittämättä usein pieni verrattuna kokonaiskulutuksesta syntyviin päästöihin, Kinnunen sanoo.

-Mikäli tätä kuitenkin verrataan yksinomaan asumisen hiilijalanjälkeen voi sen merkitys hieman korostua. Lisäksi on huomioitava ns. rebound-ilmiöiden vaikutus. Esimerkiksi asuinympäristön kasvillisuuspeittoa lisäämällä voidaan tasata rakennusten sisäilman lämpötiloja ja täten vähentää energiankulutukseen liittyviä päästöjä.

Kuva: Asuinympäristön hiilensidontapotentiaali muodostaa pienen osan yksittäisten kuluttajien kokonaishiilikädenjäljestä. Asuinympäristöön hiiltä varastoituu esimerkiksi viheralueiden kasvillisuuden ja maaperän sekä puurakentamisen muodostamien nielujen kautta. Suoran hiilensidontavaikutuksen lisäksi asuinympäristön hiilikädenjälkipotentiaalin parantaminen voi vaikuttaa myös päästöihin ns. rebound- eli ponnahdusvaikutusten kautta esimerkiksi rakennuskannan energiankulutustarvetta alentamalla. Lisäksi voidaan luoda positiivisia ulkoisvaikutuksia esimerkiksi kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen sekä uusiin kiertotalousmahdollisuuksiin liittyen. Kuvat: Jeff Kingma, Eskay Lim, Sigmund, S N Pattenden (Unsplash).

Lisätietoa tapahtumista ja tallenne

Kuvat: Antti Kinnunen, Leena Järvi / CO-CARBON


Jaa kirjoitus

Kuuntele