Keravalla juhlittiin Uuden ajan rakentamisen festivaaleja (URF) heinäkuussa Kivisillan asuinalueella. Tiistaina 30.7. festivaalin teemana oli luonnon monimuotoisuus, joka näkyi kaikille avoimessa ohjelmassa monella tavalla. Co-Carbon hanke osallistui päivään Leena Järven tiedepuheenvuorolla “Hiiliviisas kaupunkivihreä”, jonka tärkeänä teemana oli hiiliviisaan kaupunkivihreän ja luonnon monimuotoisuuden yhteishyödyt. Puheenvuoroa seurasi Leenan ja Anna Pursiaisen opastama tiedekävely Kivisillan asuinalueen läpi hiilimetsäselle.
Kivisillan asuinalue sijoittuu Keravan kartanon ympärille. Alueen uusi rakentaminen on sovitettu kartanon vanhoille viljelykäytöstä poistuneille pelloille säästäen kartanoa ympäröivän metsän. Tiedekävelyn aluksi käsiteltiinkin vanhojen ja suurten puiden merkitystä sekä hiilen sidonnan, että myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Monilajinen ja eri-ikäisistä puista koostuva sekametsä, josta löytyy myös lahopuuta, ylläpitää elinympäristöjä monille eliölajeille.
Kiinnostusta tiedekävelyllä herätti myös aivan kartanon metsään rajautuvat niittyinä kukkivat Kivisillan alueen vapaat tontit. Viime vuosien rakennusalan matalasuhdanne on heijastunut myös Kivisillan rakentumisen hidastumiseen ja monet rakennuttajat ovat joutuneet lykkäämään rakentamisen aloittamista. Tämä näyttäytyi tiedekävelijöille kukkivina alueina, joiden kohdalla Leena kertoi erilaisten niittyjen ja avoimen maaperän merkityksestä hiiinieluina. Niittyjen vertailukohtana tuotiin esille hiilitutkimus Ossinlammin nurmikentästä. Vaikka nurmikentät voivat näyttäytyä yllättävän hyvinä hiilinieluina, kaupunkiluonnon kannalta kukkivat niityt ovat yksilajisia nurmikoita huomattavasti monilajisempia ja näin erityisesti pölyttäjien kannalta tärkeitä. Leena esitteli myös Co-Carbon hankkeen tekemän hiiliviisaaseen puutarhanhoitoon kannustavan Kotipihan hiilikortiston, joka herätti kiinnostusta kävelijöiden keskuudessa.
Tiedekävely jatkui Kytömaantien ja Porvoontien risteykseen toukokuussa 2023 istutetulle hiilimetsäselle, joka on yksi esimerkki uudenlaisesta kaupunkivihreästä. Hiilimetsäsen maaperän hiilenkertymistä seurataan osana Co-Carbon hanketta. Kuivasta alkukesästä huolimatta hiilimetsäsen lajit ovat hyvässä kasvuvaiheessa. Se näyttäyikin monipuolisena vihreänä istutuksena eri korkuisine taimineen. Pienet pottitaimina istutetut taimet sekä kooltaan isompinia istutetut puut ovat saaneet hyvän alun. Hiilimetsäsen lajivalinnassa on yhdistetty lähiympäristön metsien ja Keravanjoen rannan lajistoa, mutta myös tyypillisiä viherrakentamisen lajeja, mikä kiinnosti tiedekävelyyn osallistuneita. Heidän kanssaan keskusteltiinkin, miten alkuperäinen japanilaisen professori Miyawakin kehittämää mikrometsämenetelmää sovellettiin Keravalla. Vaikka sinänsä koko Suomen mittakaavassa metsää riittää, niin tiivistyvään kaupunkirakenteeseen tuotava pieni metsikkö tuo monia hyötyjä niin hiilensidonnan kuin luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Samalla se tuo myös luontohyötyjä paikallisille asukkaille. Lopuksi kiinnostavaa keskustelua käytiin osallistujen kanssa siitä, miten hiilimetsäsiä voitaisiin soveltaa osana kaupunkia ja voisiko pienellekin takapihalle perustaa pienen metsikön.
Muun muassa tätä kaupunkien viherrakenteen monihyötyisyyttä niin monimuotoisuuden kuin ekosysteemipalveluiden osalta käsitellään myös EU:n aluerahaston rahoittamassa kaksivuotisessa ARVO-hankkeessa. Hankkeessa kehitetään paikkatietopohjaista alueellista viherkerroin-työkalua kaupunkien kaavoituksen tueksi. Tarkoituksena on tehdä yhteistyötä Co-Carbon hankkeen kanssa erityisesti viherrakenteen hiilensidonnan osalta.
Iltapäivän toisessa tiedekävelyssä keskusteltiin erityisesti lajivalinnoista ja siitä, miten hiilimetsäsen tiivis istutus eroaa tyypillisestä viherrakentamisesta tai metsänistutuksesta.
Anna Pursiainen, maisema-arkkitehti, ARVO-hanke
Kuvat Maija Bergström