Millä tavoin järviruoko ja kävyt tukevat hiilensidontaa? Tiedätkö kuinka turvetta hyödynnetään viheralueilla?
Hiiliviisas kaupunkivihreä -festivaalin yhteydessä viime elokuussa CO-CARBON ja maisema-arkkitehtitoimisto Nomaji järjestivät yhteistyössä lapsille suunnatun työpajan Keskustakirjasto Oodin edessä. Työpajassa rakennettiin tulevaisuuden maisemia ja pohdittiin mistä kaikesta leikki voi alkaa: ripauksesta mielikuvitusta, kasasta hiekkaa, risuista ja männyn kävyistä. Työpajan ideana oli havainnollistaa, kuinka hiilipohjaisia materiaaleja on kaikkialla ympärillämme ja kuinka ne voidaan tuoda osaksi leikkiä ja samalla tukea lasten luontosuhteen kehittymistä.
Alku on Nomajin kehittämä menetelmä lapsiystävällisten ympäristöjen suunnitteluun. Alku-menetelmä tarjoaa keinoja lapsiystävällisyyden arvioimiseksi ja huomioimiseksi erilaisissa paikoissa ja konteksteissa. Menetelmä korostaa luontokosketuksen ja luonnosta kumpuavan hyvinvoinnin merkitystä ja auttaa luomaan lisää leikittävää luontoa kaupunkiin. Menetelmän avulla toteutetut ympäristöt tarjoavat viihtyvyyttä ja hyvinvointia kuitenkin kaikenikäisille kaupunkilaisille.
Työpajassa leikin alkuun johdattivat CO-CARBON -hankkeen tutkijat Mari Ariluoma ja Caroline Moinel sekä Nomajin suunnittelijat. Lapset tutkivat ja kokeilivat innostuneesti erilaisia materiaaleja ja työpajassa yksinkertaisista elementeistä syntyi monimuotoinen hiekkaleikkimaisema. Erityisesti muualta kuin Suomesta kotoisin olevat perheet olivat uteliaita tutustumaan Suomen luonnosta löytyviin materiaaleihin ja tunnistamaan niitä ulkonäön lisäksi tunnustelemalla ja haistamalla.
Työpajassa käytetyt materiaalit
Lapset pääsivät työpajassa tutustumaan erilaisiin luonnonmateriaaleihin koskien, tutkaillen ja katsoen. Tutkimuksen ja leikin kohteena olivat esimerkiksi seuraavat materiaalit:
Järviruoko
Järviruoko kasvaa runsaana meren- ja järvien rannoilla. Järviruokoa voi käyttää monella tavalla: viherkatoissa, katteena, kasvualustana ja maanparannusaineena. Järviruoko voi myös vähentää muovin tarvetta viherkatoissa ja istutusten katteissa. Sen hyödyntäminen vähentää ruovikon aiheuttamia metaanipäästöjä (Myllyviita ym. 2015) ja hyötykäytössä hiiltä varastoituu.
Kävyt
Kävyt koostuvat kukintorankaan kiinnittyneistä suomumaisista emilehdistä. Männynkävyt ovat puumaisia ja jäykkiä, kun taas kuusenkävyt ovat ohuempia ja joustavampia. Puu voi tuottaa suuren määrän käpyjä vuoden aikana. Metsissä kävyt lahoavat hitaasti ja lannoittavat niiden yläpuolella olevia puita, mikä tekee niistä osan hiilikiertoa.
Neulaset
Männyn lehdet koostuvat joukosta neulasia, jotka kasvavat nipuissa, joita kutsutaan sidekkeiksi. Neulasten pituus vaihtelee lajista toiseen. Tiesitkö, että esimerkiksi männyt pudottavat tuhansia neulasia vuosittain? Neulaset sisältävät myös hiiltä ja edistävät puun hiilikiertoa. Männyn neulasten sanotaan olevan hitainta hajoavaa luonnonmateriaalia. Pieninä määrinä lisättynä neulaset voivat olla hyviä kompostissa.
Kaarna
Kaarna on puiden, pensaiden ja puumaisten köynnösten ulkokerros. Se suojaa puuta ulkoisilta tekijöiltä, kuten kuivumiselta tai palamiselta. Kaarnan paksuus vaihtelee huomattavasti lajeittain. Tietyillä lajeilla se voi olla jopa 20 % puun kokonaistilavuudesta tai biomassasta (Neumann & Lawes 2020). Kaarnassa olevan hiilen määrän arvioiminen on kuitenkin edelleen vaikeaa. Kaarnan halkeamat tarjoavat erinomaisen elinympäristön monille lajeille, kuten hyönteisille ja hämähäkeille (Trees for Life, 2023). Kaarnaa voidaan käyttää esimerkiksi osana kasvualustaa tai maanparannusaineena.
Luonnonkivet ja sepeli
Kiviä voidaan käyttää lähes loputtoman moneen tarkoitukseen esimerkiksi rakentamisessa. Kivilajista ja maan historiasta riippuen kivet ovat eri muotoisia, värisiä ja kokoisia. Rakentamisessa luonnonkiviä voidaan käyttää uudelleen, joten ne ovat kestävä materiaali. Luonnonkiviä käsitellään esimerkiksi päällyste- tai reunakiviksi. Sepeli on taas kalliosta tai sorasta murskattua ja seulottua kiviainesta, josta on poistettu hienoaines.
Liuskekivi
Suomen kallioperästä löytyy monia erilaisia kivilajeja. Liuskekivi on hyvin vanhaa, sedimentoitunutta eli kerrostunutta merenpohjaa. Liuskekivet lohkeavat laattamaisiksi liuskoiksi itsestään kiven koostumuksen ja syntytavan johdosta. Siksi niistä saa helposti vaikka hienoja pihakiviä.
Tiilimurska
Tiilimurska on valmistettu tiilistä. Se on tapa kierrättää ja käyttää uudelleen rakennuksista purettua tiilimateriaalia, antaa sille uusi käyttötarkoitus ja siten välttää jätettä. Tiilet murskataan pienemmiksi paloiksi kiviaineksen muodostamiseksi. Tiilimurskaa voidaan hyödyntää mm. kasvualustan keventämiseen, esim. kumpujen täyteaineena. Se tarjoaa vaihtoehdon pintamateriaalina esim. soralle tai kivituhkalle. Kierrätysmateriaalin käytön vähentäminen varta vasten tarkoitukseen hankitun tuotteen (esim. kevytsoran) tarvetta ja siitä koituvaa ilmastokuormitusta.
Turve
Turvetta syntyy soilla, kun lahoava kasviaines kasaantuu tuhansien vuosien aikana, muodostaen vähitellen paksun kerroksen. Siksi suot ja niiden turve muodostavat maahan erittäin suuren hiilivaraston. Turvetta käytetään esimerkiksi energiantuotantoon, puutarhamullassa, eläinten kuivikkeena, rehuaineena ja kompostin tukiaineena, maanparannusaineena, lannoitteena ja öljyntorjunta-aineena (turveinfo.fi). Turpeen käytössä se alkaa hajota tai se poltetaan, jolloin hiili vapautuu ilmaan. Turve on hieno materiaali, mutta sen käyttöä kannattaa harkita tarkkaan, ettemme tuhoa sen sisältämää hiilivarastoa.
Jäkälä
Jäkälä on symbioottinen eliöryhmä, joka koostuu sienestä ja mikroskooppisista viherlevistä tai syanobakteereista. Jäkälät kasvavat hitaasti ja viihtyvät kuivilla paikoilla, esimerkiksi kivien päällä. Tiesitkö että jäkälää voi myös syödä?
Sammal
Sammalet ovat rakenteeltaan yksinkertaisia ja pienikokoisia (yleensä 1–10 cm) itiökasveja, joilla on hyvin pienet lehdet tai ei varsinaisia lehtiä lainkaan. Sammalta tavataan yleensä kosteilla ja varjoisilla paikoilla. Sammaleilla on tärkeä rooli maaperän toiminnassa ja hiilen kierrossa.
Kuivasavi
Suomen maaperässä oleva savi on yleensä punaista savea. Se on harmaata raakana ja muuttuu oranssiksi tai punaruskeaksi poltettaessa. Luonnonsavea käytetään keramiikassa, mutta myös rakennusmateriaalina, tiili- ja savikipsien sekä savimaalien raaka-aineena. Savi sopii myös kasvualustaan, koska se auttaa säilyttämään ravinteita ja kosteutta.
Lampaanvilla
Lampaanvilla on luonnonkuitua, jota eri lammasrodut tuottavat. Suomessa on kolme alkuperäisrotua: suomenlammas, kainuunharmas ja ahvenmaanlammas. Myös laamat ja vuohet tuottavat villaa. Villaa kerätään yleensä lampailta 1-2 kertaa vuodessa. Villakuitujen ominaisuudet vaikuttavat niiden käyttöön ja kehrättävyyteen. Villaa voidaan käyttää huovutukseen, mutta myös eristemateriaalina, puutarhapäällyksenä tai tyynyjen ja peittojen pohjana (suomalainenvilla.fi, 2021). Lammas ja villa ovat edustettuina hiilen kierrossa biogeenisenä hiilenä. 50 % puhtaan villan painosta on puhdasta biogeenistä hiiltä (International Wood Textile Organisation, 2023).
Biohiili
Mikä on tämä aine, joka näyttää hiileltä? Sitä kutsutaan nimellä “Biohiili”. Se on valmistettu palavasta orgaanisesta materiaalista, kuten puusta. Se poltetaan erittäin korkeassa lämpötilassa, jotta vettä ei jää jäljelle. Siksi se sisältää paljon hiiltä! Sitä käytetään maanparannusaineena hiilen sitomiseen ja maaperän terveyshyötyihin.
Kaakaopavun kuoret (kaakaohake)
Kaakaopapujen kuoret ovat kaakaopapujen tuotannon sivutuote. Vaikka kaakao ei kasva Suomessa, tätä materiaalia voi nähdä pensaiden alla kaupungeissa. Tällaista niin kutsuttua katemateriaalia valmistetaan myös esimerkiksi puunkuoresta ja järviruo’osta. Katetta käytetään kukkapenkkien, pensaiden ja perennojen alla ja se toimii lannoitteena ja auttaa estämään rikkaruohojen leviämistä.
Lähteet:
International Wood Textile Organisation (2023). Carbon cycle. https://iwto.org/sustainability/carbon-cycle/ (Katsottu 7.12.2023)
Myllyviita, T., Mattila, T., & Leskinen, P. (2015). Järviruo’on niittäminen ja hyötykäyttö. Elinkaariarviointi ympäristövaikutuksista. Suomen Ympäristökeskuksen raportteja 27.
Neumann, M. & Lawes, M.J. (2020). Quantifying carbon in tree bark: The importance of bark morphology and tree size. Methods in Ecology and Evolution 12(4) : 565-766.
suomalainenvilla.fi (2021). Villa. https://www.suomalainenvilla.fi/villa/ (Katsottu 7.12.2023)
Trees for Life (2023). Tree bark. https://treesforlife.org.uk/into-the-forest/habitats-and-ecology/ecology/tree-bark/ (Katsottu 7.12.2023)
Turveinfo.fi. Turve sopii moneen käyttöön. http://turveinfo.fi/kayttotavat/turpeen-muu-kaytto/turve-sopii-moneen-kayttoon/ (Katsottu 7.12.2023)
Teksti: Mari Ariluoma & Caroline Moinel, Nomaji
Kuvat: Caroline Moinel