Herttoniemen siirtolapuutarha
Ajankohtaista

Uusi tutkimus valottaa luonnon monimuotoisuuden, hiilinielujen ja kaupunkilaisten arvojen yhteisvaihtelua Helsingin viheralueilla

CO-CARBON -hankkeessa julkaistu tutkimus yhdistää mallinnettuja aineistoja luonnon monimuotoisuuden ja hiilivuon vaihtelusta laajaan, yli 3000 vastaajan tuottamaan kyselyaineistoon viheralueiden merkityksestä helsinkiläisille. Kaupunkien kestävyysmurrokselle työn tulokset tarjoavat paitsi ratkaisuja, myös haasteita.

Viheralueet ovat tärkeitä kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle ja hiilivarastoille, mutta myös kaupunkilaisille itselleen. Monimuotoisuuden, hiilensidonnan, ja viheralueisiin liittyvien sosiaalisten arvojen, kuten virkistysmahdollisuuksien välistä kolminkertaista yhteisvaihtelua ei kuitenkaan ole aiemmin juuri tutkittu. Tämä on vaikeuttanut esimerkiksi monimuotoisuuden suojelun, hiilensidonnan vaalimisen ja kaupunkilaisten sosiaalisten arvojen välisten yhteishyötyjen tavoittelua kaupunkien kestävyysmurroksessa.

Nyt julkaistu tutkimus liittyy kiinteästi kaupunkien ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteisiin. Tulokset auttavat esimerkiksi tunnistamaan viheralueita, jotka ovat tärkeitä sekä monimuotoisuudelle ja hiilensidonnalle että kaupunkilaisille. Helsingissä tällaiset alueet ovat laajoja kaupunkirakennetta halkovia metsiä, kuten Uutelan, Mustavuoren, Kivinokan ja Haltialan metsäalueet.

Yhteisvaihtelukartta Helsingistä
Monimuotoisuuden, hiilensidonnan ja kaupunkilaisten viheralueisiin liittämien sosiaalisten arvojen yhteisvaihtelua Helsingissä. Kartan eri värit kuvaavat alueita, joissa em. aineistotyypeistä yksi, kaksi, tai kaikki kolme saavat korkeita arvoja. Sininen kuvaa alueita, jotka ovat merkittäviä ensisijaisesti monimuotoisuuden kannalta (numero 2), pinkki alueita, jotka ovat merkittäviä ensisijaisesti kaupunkilaisten sosiaalisten arvojen kannalta (numero 3) ja keltainen alueita, jotka ovat merkittäviä ensisijaisesti hiilensidonnan kannalta (numero 4). Vihreän, violetin ja oranssin sävyt kuvaavat alueita jotka ovat merkittäviä kahden em. aineiston kannalta (numerot 5-7). Tummat mustan ja ruskean sävyt kuvaavat alueita jotka ovat merkittäviä kaikkien kolmen aineiston kannalta (numero 1), ja valkoinen alueita jotka eivät ole merkittäviä aineistoista minkään kannalta (numero 8). Kartakkeet B-D kuvaavat yksitellen monimuotoisuuden (B), hiilensidonnan (C) ja kaupunkilaisten sosiaalisten arvojen (D) vaihtelua Helsingissä. (kuva tutkimusartikkelista Lampinen et al. 2024)

Toisaalta tulokset muistuttavat, että maailma on usein monimutkaisempi kuin arvaammekaan: Helsingissä on paljon viheralueita, joiden merkitys on suuri luonnon monimuotoisuudelle ja kaupunkilaisille, mutta ei niinkään hiilensidonnalle, tai päinvastoin. Viheralueet ovat myös tärkeitä kaupunkilaisille monista erilaisista syistä, eivätkä näiden syiden suhteet viheralueiden monimuotoisuuteen tai hiilensidontaan ole keskenään yhtä vahvoja tai samansuuntaisia.

Vielä uusia monimutkaisuuden tasoja tilanteeseen tuo se, että erilaiset ihmiset arvostavat viheralueita hieman eri syistä: tässä työssä havaittiin esimerkiksi, että naiset arvostavat viheralueita miehiä useammin erityisesti niiden kauneuteen tai rentouttavuuteen liittyvien arvojen vuoksi.

Kukkia puussa
Omenatarha Malminkartanossa (kuva: Jussi Lampinen)

– Viheralueet ovat eri kaupunkilaisille tärkeitä monesta eri syystä – yhdelle kyse on kauniista maisemasta, toiselle virkistyksestä, kolmannelle luontokokemuksista. Nyt julkaistusta työstä näemme, kuinka näistä syistä kukin seuraa viheralueen monimuotoisuutta ja hiilivuota hieman erilaisin tavoin: Monimuotoisuuden, hiilensidonnan ja kaupunkilaisten viheralueisiin liittämien sosiaalisten arvojen yhteisvaihtelu on paljon monimutkaisempaa kuin aiemmin tiesimme, sanoo tutkimusartikkelin kirjoittamista vetänyt tutkijatohtori Jussi Lampinen (Kööpenhaminan yliopisto).

Tutkimus ”Social values for biodiversity and carbon flow in cities” on luettavissa People and Nature -julkaisusarjassa: https://besjournals.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/pan3.10731

Lisätietoja tutkimuksesta antavat:

Jussi Lampinen, jussi.lampinen@helsinki.fi, vieraileva tutkija, Kööpenhaminan yliopisto (Department of Geosciences and Natural Resource Management) & Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, Kestävyystieteen instituutti HELSUS

Oriol García-Antúnez, oriol.garcia@helsinki.fi, Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, Taloustieteen osasto

Christopher Raymond, christopher.raymond@helsinki.fi, Professori, Helsingin yliopisto, Ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelma, Taloustieteen osasto

 

Aloituskuva: Herttoniemen siirtolapuutarha keväällä (Jussi Lampinen)


Jaa kirjoitus

Kuuntele