CO-CARBON:in ekskursiopäivän 19.9. aikana käytiin läpi 1980-luvun, 1990-luvun ja 2000-luvun viherrakentamista Eko-Viikin, Kuninkaantammen ja Kartanonkosken viherrakentamisen kautta. Mihin asioihin ja ongelmiin on erityisesti kiinnitetty huomioita kyseisissä kohteissa? Entä ratkaistujen kestävyys? Näitä kysymyksiä peilattiin hiiliviisaan kaupunkivihreän mahdollisuuksiin ja tämän hetken suunnitteluhaasteisiin.
Eko-Viikki
Päivä aloitettiin Eko-Viikistä, joka on Suomen ensimmäinen ekologinen kaupunginosa. Alueen kaavoitusvaihe oli pitkälti 90-luvulla ja alue rakennettiin 1999-2005. Eko-Viikissä kierrokselle lähdetiin Ilmolanraitilta, josta jatkettiin Viikinojan varteen puistoalueelle, minkä jälkeen siirryttiin Eko-Viikin kortteleihin. Ekologisen rakentamisen ja hulevesienkäsittelyn lisäksi tutustuttiin alueen kaupunkiviljelymahdollisuuksiin. Tero Tommila kertoi Viikinojan kasvillisuusseurannasta, Heikki Rinne Eko-Viikin suunnittelusta Helsingin kaupungin näkökulmasta sekä Riitta Korhonen Viikin kaupunginosayhdistyksen toiminnasta.
Kuninkaantammi
Eko-Viikistä siirryttiin Kuninkaantammeen, joka edustaa nykypäivän ekologista rakentamista. Alueen rakentaminen aloitettiin 2013, mutta valtaosa-alueesta rakentuu 2020-luvulla. Helsingin kaupungin projektijohtaja Kimmo Kuisma kertoi kortteleista ja alueesta ilmastoviisaustavoitteiden näkökulmasta. Maisema-arkkitehti Aino-Kaisa Nuotio Rambollilta esitteli erityisesti alueen hulevesiratkaisuja niin Helene Schjerfbeckin puistossa kuin katujen liikennealueiden hulevesiä imeyttävien istutusalueiden osalta. Maisema-arkkitehti Mari Ariluoma kävi läpi alueella pilotoitua viherkerrointa ja miten viherkertoimen käyttö näkyy korttelipihoilla. Nykyään viherkerrointa käytetään laajasti eri kohteissa.
Kartanonkoski
Iltapäivän vietimme Kartanonkoskella, jonka suunnittelu aloitettiin 1991, arkkitehtikilpailu pidettiin 1998 ja rakentaminen pääsääntöisesti tapahtui vuosina 2000–2008. Kartanonkoskella maisema-arkkitehti Ismo Häkkinen Sitowiseltä, Vantaan kaupungin viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen ja suunnitteluinsinööri Antti Auvinen kertoivat Kartanonkosken hulevesiratkaisuista, suunnittelusta ja hoidosta. Kierroksen aikana tutustuttiin erityisesti Illenojan hulevesienkäyttelyyn ja ojan kunnostustarpeisiin Illenpuistossa ja Ehrnroothinpuistossa (aloituskuva). Muu viherrakentaminen ja taiteen yhdistäminen puistoelementteihin oli aiheena erityisesti Hagelstaminpuistossa.
(Kuvat Anna Pursiainen)