Lauttasaari-lehden Kaupunkisuunnitteluosio nostaa esiin, kuinka latvuspeittävyys on jäänyt huomiotta. Tamperelaisen Puheenaihe -palstalla puolestaan vaaditaan latvuksia käyttöön Tampereella.
Lauttasaari lehdessä 25.9.24 sivulla 7 Pete Suhosen kirjoittamassa artikkelissa summataan hyvin hiilikeskustelun nykytilanteen yleisimmät sudenkuopat, siirrytään luontevasti kaupunkiluonnon hiilinielujen merkitykseen ja keskitytään etenkin latvuspeittävyyteen. Tämä linkitetään myös keskusteluun EU:n ennallistamisasetuksesta ja sen tuomista vaatimuksista. Artikkelissa käytetään lähteenä prof. Ranja Hautamäen ja tutkija Mari Ariluoman Arkkitehti-lehden julkaisua. Lisäksi artikkeliin on haastateltu CO-CARBON:in väitöskirjatutkijaa Antti Kinnusta, jonka tekemä kartta artikkelin kuvituksena kertoo latvuspeittävyyden eroista Lauttasaaressa.
Lauttasaaressa latvuspeittävyys 26,4 prosenttia jää hieman Helsingin keskiarvon alle. Merkittävää ovat kuitenkin alueelliset erot. Lauttasaaressa näkyy kahtiajako vanhan ja uuden rakentamisen välillä: Myllykalliossa latvuspeittävyys on 31%, kun Vattuniemen keskuksen alueella latvuspeittävyys jää vajaaseen yhdeksään prosenttiin. Samankaltainen kahtiajako on näkyvillä muuallakin Helsingissä. Puiden latvukset ovat mm. tärkeitä kaupunkien viilentäjiä, minkä takia niitä olisi hyvä sijaita tasapuolisesti kaikkialla.
Tamperelaisessa 30.10.24 sivulla 8 Olavi Toivola tarttuu tähän samaan teemaan. Hän muistuttaa, kuinka kaupunkitasolla laskettuna saadaan usein aikaan kauniita lukuja, vaikka tarkastelua olisi tärkeä tehdä korttelitasolla. Toivola korostaakin, kuinka latvuspeittävyyden tulisi olla teemana osa arkista kaavoitustyötä.
Kartta: Antti Kinnunen, taustakartat Maanmittauslaitos (2019), Helsingin kaupunki (2024), Espoon kaupunki (2024), HSY (2022).