Juuri käynnistynyt kyselytutkimus käsittelee Helsingin viheralueiden hiilensidontaa ja monimuotoisuutta. Tutkimus selvittää, keiden tavat arvottaa kaupungin viheralueita ovat linjassa luonnon monimuotoisuuden kanssa, ja ketkä kaupunkilaisista kokevat hiilensidontaa edistävät ratkaisut hyväksyttävinä. Kyselyyn voi vastata lokakuun 2021 puoliväliin asti klikkaamalla tästä.
Jos hiilensidonta tai luonnon monimuotoisuus ovat ensisijaisia tavoitteita viheralueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja hoitamisessa, ketkä kaupunkilaisista hyötyvät, entä ketkä häviävät? Jos esimerkiksi nurmikoiden sijaan suositaan niittyjä, joutomaiden annetaan metsittyä, tai kaupunkirakennetta tiivistetään viheralueiden kustannuksella, keiden tapoja käyttää ja arvottaa kaupunkiympäristöä näillä päätöksillä edistetään? Muun muassa näihin kysymyksiin pureutuu syksyn aikana monitieteisessä CO-CARBON-hankkeessa avattu kyselytutkimus.
Kysely on suunnattu kaikille helsinkiläisille ikään tai asuinalueeseen katsomatta. Kyselyyn vastaamalla kaupunkilaiset auttavat selvittämään, kuinka näkemykset hiilensidonnasta Helsingin viheralueilla liittyvät erilaisiin tapoihin arvottaa ja käyttää viheralueita, ja kuinka nämä näkemykset ja arvot mahdollisesti kytkeytyvät kaupunkilaisten erilaisiin taustatekijöihin. Vastaukset auttavat myös kuvaamaan viheralueiden suunnittelun ja hoidon hyötyjä ja haittoja, esimerkiksi hiilensidonnan edistämiseksi.
– Mitä enemmän Helsinki tiivistyy ja mitä suuremmaksi sen väestö kasvaa, sitä tärkeämpiä viheralueista tulee kaupunkilaisten eri tarpeille. Voimme suunnittelun ja viherrakentamisen keinoin luoda viheralueita, jotka ovat entistä otollisempia hiilensidonnalle. Samalla käyttäjien arvot, toiveet ja odotukset on otettava huomioon, toteaa kyselytutkimuksen toteutuksessa mukana oleva tutkijatohtori Jussi Lampinen Helsingin yliopistosta.
Kyselyn aihe on ajankohtainen, sillä Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti elokuulta antoi vakavan varoituksen ilmastonmuutoksen seurauksista. Hiilidioksidipäästöjen leikkaamisen ohella hiilidioksidia on sidottava entistä enemmän myös kasvillisuuteen ja maaperään. Useat suuret kaupungit, kuten Helsinki, Tampere ja Turku, mainitsevatkin kaupunkiluonnon hiilinielut yhtenä osana hiilipäästöjen leikkaamista.
Hiilensidontaan kohdistuvat asenteet ja oikeudenmukaisuuskysymykset ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet vähemmälle huomiolle. Emme esimerkiksi tiedä, jakautuvatko hiilensidontaa suosivista hoitoratkaisuista koituvat hyödyt ja haitat oikeudenmukaisesti eri kaupunkilaisten kesken. Kerätyllä tiedolla varmistetaan viheralueratkaisujen sosiaalista kestävyyttä.
Lisätietoja tutkimuksesta antavat
Jussi Lampinen, tutkijatohtori, työpaketti 3
+35844-9712701
Christopher Raymond, professori, työpaketti 3 johtaja
christopher.raymond@helsinki.fi
Leena Järvi, apulaisprofessori, hankkeen vastuullinen johtaja, työpaketti 1 johtaja
Tiedotteessa mainittu kysely on avoinna lokakuun puoliväliin asti. Voit vastata siihen osoitteessa: mpt.link/hiiliviisas
Kuva: CO-CARBON/Mari Ariluoma