Nieluihin vaikuttavat myös muut viheralue- ja kasvillisuustyypit ja erityisesti maaperän kyky sitoa ja varastoida hiiltä.
Hanna Wesslin esitti mielipidekirjoituksessaan (HS 8.8.), että Helsingin hiilinielut perustuvat pääosin metsiin (97 prosenttia), ja muilla viheraluetyypeillä on vain pieni merkitys (3 prosenttia). Hän viittasi kirjoituksessaan raporttiin, jossa piha-alueet ja katupuut oli jätetty huomiotta ja puistoympäristöissä mukaan oli laskettu vain puiden kasvu.
Kaupunkien hiilinielut eivät kuitenkaan painotu vain metsiin ja puiden kasvuun, vaan nieluihin vaikuttavat myös muut viheralue- ja kasvillisuustyypit ja erityisesti maaperän kyky sitoa ja varastoida hiiltä.
Monitieteinen CO-Carbon-hanke on tuottanut tietoa erilaisten kasvillisuustyyppien hiilensidonnasta kaupungeissa sekä hyödyntänyt prosessipohjaisia malleja, jotka huomioivat kasvillisuuden vaihtelun ja ympäröivien olosuhteiden, kuten lämpötilan, vaikutuksen hiilinieluihin. Näiden vertaisarvioitujen laskelmien mukaan Helsingissä 56 prosenttia hiilensidonnasta tapahtuu muualla kuin metsissä eli puistoissa, pihoilla ja katualueilla, mikä on selvästi enemmän kuin Helsingin omissa laskelmissa.
Erot hiilinielujen arvioinnissa korostavat tarvetta systematisoida ja kehittää entistä luotettavampia laskentamenetelmiä, jotta kaupunkiluonnon moninaisia hyötyjä voidaan kattavasti arvioida.
Leena Järvi
kaupunkimeteorologian professori, Helsingin yliopisto
Liisa Kulmala
hiilenkiertoryhmän päällikkö, Ilmatieteen laitos
Ranja Hautamäki
maisema-arkkitehtuurin professori, Aalto-yliopisto
CO-CARBON-hanke
Lue alkuperäinen mielipidekirjoitus täältä. Kuva: Elina Alatalo