Ajankohtaista

HS: Hiiliviisaassa kaupungissa säilytetään olemassa olevia puita

Hiiliviisas kaupunkisuunnittelu säästää olemassa olevaa puustoa mahdollisimman paljon. Kun puu kaadetaan ja tilalle istutetaan taimi, menetetään kaadetun puun hiilivarasto ja perään aiheutetaan uusia ilmastopäästöjä.

Helsingin Sanomat julkaisi Piia Elosen kirjoittaman artikkelin (15.1.2023), jossa käsitellään miten ja milloin kaupunkipuut toimivat hiilinieluna. Artikkelissa viitataan meteorologi Minttu Havun väitöskirjatyöhön, jonka osana saatuja tutkimustuloksia julkaistiin viime vuonna. Artikkelia varten on myös haastateltu CO-CARBON tutkimushankkeen vastuullista johtajaa, professori, Leena Järveä.

Havu, Järvi sekä muut tutkijat saivat hiilidioksidin ja veden vaihtoa sekä maaperän hiiltä mittaamalla ja mallintamalla selville, että istutetuista katupuista ei tule toivottuja hiilinieluja kovinkaan nopeasti. Istutuksen jälkeen istutusalue on itse asiassa hiilinielun sijaan ilmastopäästöjen lähde, kunnes puu saa sidottua istutuspaikalta ilmaan vapautuneet kasvihuonekaasut. Puistolehmuksen tapauksessa istutettu alue on päästölähde peräti 14 vuotta ja tervalepän kohdalla 12 vuotta. Vasta silloin voidaan ajatella, että istutetut puut ovat ilmastovaikutuksiltaan nollatilanteessa.

Hiiliviisaista kaupungeista löytyykin siten paljon vanhoja puita. Joka tapauksessa kaikki kaupunkivihreä merkitsee ja myös kaupunkipuilla on hiilensidonnan lisäksi muita merkittäviä tehtäviä, kuten pienilmastoa viilentävät ja luonnon monimuotoisuutta edistävät vaikutukset.

Koko artikkeli on luettavissa täältä.

Lue lisää myös Ranja Hautamäen ja Leena Järven Helsingin Sanomissa loppuvuodesta julkaistusta mielipidekirjoituksesta.

Tutustu myös muihin CO-CARBON-hankkeessa julkaistuihin tutkimustuloksiin.


Jaa kirjoitus