Alueellinen viherkerroin on paikkatietopohjainen työkalu parantamaan kaupunkialueiden luonnon monimuotoisuutta ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeen julkaisema työkalu on kehitetty yhteistyössä CO-CARBON -hankkeen tutkijoiden kanssa.
Alueellinen viherkerroin pohjautuu tonttikohtaiseen viherkertoimeen, joka on 1980-luvun lopussa Berliinissä kehitetty työkalu. Tonttikohtainen viherkerroin on käytössä useissa maissa ja kaupungeissa, ja moni kaupunki on tehnyt siitä hieman erilaisen, omiin tarpeisiinsa sopivan version. CO-CARBON hankkeessa on aiemmin julkaistu tonttikohtaisen viherkertoimen osaksi hiililaskuri, joka mahdollistaa ilmastovaikutusten arviointia.
Vuonna 2017 viherkerrointa lähdettiin Tukholmassa kehittämään myös yleisille alueille, ja tuloksena syntyi “grönytefaktor för allmän platsmark” (“yleisten alueiden viherkerroin”, GYF AP). Alueellinen viherkerroin eroaa tonttikohtaisesta viherkertoimesta pyrkien tunnistamaan laajempien alueiden, kuten kaupunginosien viheralueiden tuottamia ekosysteemipalveluita ja niiden vaikutusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Suomalaisessa alueellisen viherkertoimen julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmissä, joilla arvioidaan luonnon monimuotoisuuden, ilmastoviisauden ja hyvinvointihyötyjen arvoja. CO-CARBON:ista alueellisen viherkertoimen ilmastoviisauden teema-arvon laskennan kehittämiseen ovat osallistuneet etenkin Liisa Kulmala ja Laura Thölix Ilmatieteenlaitokselta sekä Mari Ariluoma ja Ranja Hautamäki Aalto-yliopistosta.
Alueellisen viherkertoimen julkaisun voit ladata täältä
Lisätietoa ARVO-hankkeesta täältä
Kuva: Elina Alatalo